Jos sitten jatkaisin kuluneen viikon perkaamista. Tiistaina oli vaihtokaupan kohteena wc-istuimen sisentäjä, Miina ja Manu kirja sekä pientä tilpehööriä. Sain nämä suklaalevyn, postimerkin ja muutaman kolikon voimalla. Taapero kun ei potalla suostu olemaan niin jo pidemmän ajan olin etsiskellyt toista sisentäjää mummula käyttöön. Ja nyt sellainen sitten löytyi. Samana päivänä myin jalallisen tarjoilulautasen, joka oli löytänyt tiensä kotiimme ja odotti jonkin aikaa uutta omistajaa.

                                                       

Torstaina sain uuden omistajan cd-telineelle, jonka olin pelastanut taloyhtiön roskiksen vierestä ja laitoin kiertoon otsikolla annetaan. Miksi laittaa roskiin hyvää tavaraa, kun se jollekin on tarpeellinen, kuten tässäkin sai huomata.

Perjantaina tuli viikon pettymys, harvoin on ollut huonoja kauppoja, mutta nyt jäi kyllä paha maku suuhun tästä. Oli sovittu kaupat parista pelistä ja lisäksi askartelujuttujen vaihto suklaaseen. Sitten ostaja tulee ja valittelee kun ei ole vielä kaupassa käynyt, eikä hänellä ollut edes rahassa vastaavaa summaa mukana. Olin pakannut kaikki tavarat valmiiksi, enkä jaksanut siinä oven suussa lapsi käsivarrella alkaa vääntämään asiasta vaan annoin askartelujutut mennä alennuksella. Taas on yksi nimi listallani kenen kanssa en mielelläni kauppoja tee. Edellinen pääsi sille listalle, kun oli tulossa hakemaan tavaraa ja ehdotti siinä kohtaa maksavansa tilille. Ei löytynyt luottamusta outoon ihmiseen niin, että olisin tavarat antanut ja jäänyt odottamaan maksua tilille.